Lähdimme kuuman hellepäivän loppupuolella retkelle Rautavaaran Rouskunhiekalle, jossa olisi useita upeita hiekkarantoja lasten testattavaksi. Mukaan otimme makkaranpaistovälineet ja matkalla poimimme Varpaisjärven kaupasta lisäksi mukaan jälkkäritarvikkeet; banaaneja ja tummaa suklaata laitettavaksi grilliin.
Ajomatka Wanhalta koululta Rouskunhiekan parkkipaikalle kesti n. 45 minuuttia. Osoitteeksi navigaattoriin kannattaa laittaa ”Joutenlahdentie 570, Rautavaara”. Kohde oli sen verran vaikuttava, että tuo matka oli todellakin vaivan arvoinen. Heti parkkipaikan vieressä avautui mielettömän hieno luonnon hiekkaranta, jonne aurinko oli paistanut koko päivän ja meidän tullessamme paikalle ilta-aurinko lämmitti jo hietikon sivulta juuri sopivasti.
Lapset syöksähtivät luonnollisesti heti järveen. Matalaa hiekkapohjaa jatkui pitkälle, mutta äkkisyvää tuli yllättäen, mikä on hyvä pienten lasten kanssa uidessa ottaa huomioon. Paikalla oli muutama muukin hellepäivän houkuttelemana ja yksi telttakin oli pystytetty hiekkarannan tuntumaan. Grillipaikka, valmiiksi hakattuja halkoja ja puuvessa löytyivät rannalta myöskin, joten telttailu paikalla olisi helppoa ja mukavaa myöskin.
Rannan takana ihan lähellä olikin myös toinen ranta, jonne ilta-aurinko paistoi kivasti. Tuolla rannalla oli myös juuri sopiva grillipaikka, jonne päätimme tulla kunhan kiertäisimme 3 km pitkän luontopolkureitin järven laguunin ympäri.
Ei päästy kuitenkaan kuin pieni pätkä kaunista metsäpolkua eteenpäin, kun vastaan tuli taas uusi hiekkaranta ja sinne oli myös päästävä uimaan. Jani löysi samalla metsästä sieniä; haperoita ja kangassieniä tarttui mukaan pienehkö muovikassillinen.
Aikuiset olivat tottuneet liikkumaan metsässä paljain jaloin, ja tällä kertaa kiireessä Wanhalta koululta lähtiessämme unohtui lapsille ottaa mukaan kengät. Tästä johtuen eteneminen oli aika hidasta ja huomasimme pian, että kierros järven ympäri olisi tällä kertaa liian kunnianhimoinen. Paljasjalkainen 3-vuotias valitteli käpyjen ja havunneulasten pistelyä ymmärrettävästi, joten päätimme kääntyä pian takaisin ja käyttää loppuillan lämpimästä hellepäivän illan auringonlaskusta löytämällämme nuotiopaikalla.
Tämä oli meillä ensimmäinen varsinainen retki tänä kesänä ja tällä porukalla, joten varustuksessa huomattiin parantamisen varaa. Lasten kenkien lisäksi ketsupin puuttuminen makkaran päältä oli pieni kriisin paikka, mutta siitäkin yli päästiin ja suurin osa iltaa meni järvessä sekä lapsilla myös hiekassa nakuna kieriskellessä.
Tänne on ehdottomasti tultava uudelleen kenkien kanssa koluamaan ympäristön maastoja. Upeita hiekkarantoja näkyi vastarannallakin pari pidempää; löydettävää olisi varmasti useampaankin päivän retkeen tällä seudulla.
[foogallery id=”134″]
